Ahlströmin historia

1851

Alku

Antti Ahlström aloittaa liiketoimintansa laivanvarustuksen ja tavarakaupan parissa.

1827: Antti Ahlström syntyy 7. marraskuuta Merikarvialla maanviljelijän neljäntenä poikana. Vaikeat lähtökohdat muovaavat vahvan työmoraalin ja yrittäjähenkisyyden.

1850: Antti avioituu Anna Margaretha (Greta) Liljebladin kanssa.
Avioliiton myötä hän saa omistukseensa Isotalon tilan Lankoskella, johon kuuluu mylly, lumpusta valmistettua paperia tuottava tehdas, keramiikkapaja sekä osa sahasta. Nämä varat muodostavat perustan hänen kehittyvälle liiketoiminnalleen.

1851: Antti asettuu Lankoskelle ja alkaa kehittää teollisia toimintoja, joista kasvaa hänen liiketoimintaimperiuminsa.

1856: Antti perustaa laivanvarustamon ja laajentaa toimintaansa maalla tapahtuvasta teollisuudesta meriliikenteeseen.

1871: Antti nousee Porin suurimmaksi laivanvarustajaksi, omistaen kaksi barkkia ja yhden fregatin. Tämä vahvistaa hänen asemansa merkittävänä vaikuttajana Suomen teollisuudessa ja merkitsee Ahlströmin todellista nousua suureksi yritykseksi.

1870-1881

Norrmarkun perintö

1870: Antti Ahlström hankkii Norrmarkun ruukin, mikä merkitsee suurta käännekohtaa perheelle. Kauppa sisältää rautaruukin, sahat ja laajat maaomistukset. Norrmarkusta tulee perheen koti ja liiketoiminnan keskus.

1881: Herraskartanoa muistuttava Isotalo valmistuu, arkkitehti Evert Lagerspetzin suunnittelemana. Se toimii sekä perheen asuntona että toimistona.

1901: Villa Havulinna liitetään Norrmarkun tilaan, mikä lisää sen kulttuurista ja arkkitehtonista merkitystä.

1907: Pääkonttorirakennus valmistuu, mikä vahvistaa Norrmarkun asemaa liiketoiminnan hallinnollisena sydämenä.

Nykyään: Norrmarkku on yksi Suomen vaikuttavimmista historiallisista teollisuusalueista, jossa yhdistyvät arkkitehtuuri, muotoilu ja perintö. Se on edelleen keskus perhetapaamisille, kulttuuritapahtumille ja liiketoiminnan edustukselle – symboli Ahlströmin kestävästä perinnöstä.

1871-1895

Eva Ahlströmin johtajuus ja yhtiöittäminen

1871: Ensimmäisen vaimonsa Gretan kuoleman jälkeen Antti Ahlström avioituu Eva Holmströmin kanssa. Evaista tulee hänen luotettu kumppaninsa, ja hän nousee myöhemmin yhdeksi Suomen ensimmäisistä naispuolisista teollisuusjohtajista.

1873: Antti ja Eva laajentavat liiketoimintaansa hankkimalla Kauttuan ruukin.

1877: Pariskunta jatkaa teollista kasvuaan ostamalla Leineperin ruukin.

1886: He ostavat Strömforsin ruukin, mikä vahvistaa entisestään yrityksen teollista perustaa.

1870–1880-luku (Laajentumisen aika): Suurten rautaruukkien lisäksi he hankkivat lukuisia sahoja eri puolilta Suomea. Näiden hankintojen myötä yritykseen tulee rautaruukkeja, masuuneja, vasarapajoja ja tuhansia hehtaareja metsää.

1890: Tähän vuosikymmeneen mennessä Ahlström on kasvanut monipuoliseksi teollisuusvoimaksi, jonka toiminta ulottuu useille eri aloille.

1896: Antti kuolee. Eva ottaa johdon, varmistaa jatkuvuuden ja ohjaa yrityksen menestyksekkäästi läpi murrosvaiheen.

1907: Evin vaikutuksen ja pitkän aikavälin vision ansiosta yritys yhtiöitetään virallisesti nimellä A. Ahlström Osakeyhtiö.

1800-luvun loppu – 1900-luvun alku (Evan yhteiskunnallinen vaikutus): Liiketoimintajohtajuuden lisäksi Eva ajaa koulutuksen, terveydenhuollon ja naisten oikeuksien asiaa. Hänen työnsä jättää pysyvän sosiaalisen perinnön Suomeen.

1907-1931

Modernisointi

1907: A. Ahlström Osakeyhtiö yhtiöitetään, mikä merkitsee yrityksen ensimmäistä suurta sukupolvenvaihdosta. Walter Ahlström, Antin ja Evan poika, ottaa johdon. Walter alkaa muuttaa yritystä sahateollisuuteen keskittyneestä toiminnasta moderniksi teollisuuskonserniksi. Hän painottaa teknologista kehitystä, teollista modernisointia ja koulutusta, luoden perustan pitkäjänteiselle innovaatiolle.

1925: Walter perustaa Walter Ahlström -säätiön. Säätiö tukee jatko-opintoja ja kansainvälistä koulutusta suomalaisille insinööreille. Tämä aloite vahvistaa Suomen insinööriosaamista ja parantaa Ahlströmin globaalia kilpailukykyä. Walters vision asettaa yrityksen asemaan, joka mahdollistaa tulevan kansainvälisen laajentumisen ja jatkuvan johtajuuden innovaatioissa.

1910-1917

Paperi- ja lasikausi

1910: Ahlström hankkii Varkauden ruukin. Varkaus alkaa kehittyä merkittäväksi paperintuotannon keskukseksi.

1915: Ahlström laajentaa toimintaansa ostamalla Karhulan. Karhula tuo yrityksen toimintaan lasinvalmistuksen ja insinööriosaamisen.

1917: Ahlström ostaa Iittalan lasitehtaan. Iittala tuo mukanaan uuden ulottuvuuden muotoilun huippuosaamiseen ja nousee myöhemmin maailmanmaineeseen.

1921: Varkaudessa Ahlström ottaa käyttöön Suomen leveimmän paperikoneen, mikä merkitsee merkittävää virstanpylvästä maan paperiteollisuudessa.

1910–1920-luku (Kokonaisvaikutus): Nämä strategiset hankinnat monipuolistavat Ahlströmin teollista portfoliota. Yritys vahvistaa asemaansa paperintuotannossa, lasinvalmistuksessa, insinööritaidossa ja muotoilussa. Ahlström nousee keskeiseksi vaikuttajaksi Suomen teollisessa kehityksessä.

1914–1944

Sota ja kestävyys

1918: Suomen sisällissota ulottuu Norrmarkkuun. Rafael Ahlström ja useat muut saavat surmansa – yksi perheen suurimmista tragedioista. Konflikti aiheuttaa merkittäviä häiriöitä yrityksen toiminnassa.

1939–1945 (Toinen maailmansota): Maailmansota keskeyttää viennin ja pakottaa Ahlströmin siirtämään tuotannon sotatarpeisiin. Karhulassa yritys valmistaa bunkkerikomponentteja ja muita materiaaleja, jotka ovat välttämättömiä sotaponnistuksille. Miesten ollessa rintamalla naiset astuvat teollisiin tehtäviin varmistaen tuotannon jatkumisen äärimmäisistä haasteista huolimatta.

1942: Antti Ahlström Perilliset Oy perustetaan. Sen tarkoituksena on turvata perheen omistus ja luoda vakaa hallintorakenne. Tämä askel vahvistaa yrityksen kestävyyttä ja varmistaa jatkuvuuden sodan aiheuttaman epävakauden keskellä.

1937–1939

Designikonit

1937: Ahlström avaa Teollisuuspalatsin Helsingissä. Rakennuksessa sijaitsee Ravintola Savoy, jonka sisustuksen on suunnitellut Alvar Aalto. Aalto aloittaa myös yhteistyön Ahlströmin kanssa arkkitehtuuri- ja asuntoprojekteissa Kauttualla, kehittäen varhaisia konsepteja modernille asuntorakentamiselle.

1939: Kauttualla Alvar Aalto toteuttaa Terassitalon, innovatiivisen asuntomallin, joka heijastaa modernistisia ihanteita. Aino ja Alvar Aalto suunnittelevat Villa Mairean Norrmarkkuun Harry ja Maire Gullichsenille. Villa Mairea nousee modernismin mestariteokseksi, jota juhlitaan arkkitehtuurin, taiteen ja luonnon harmonisesta yhdistelmästä. Kartano symboloi Ahlströmin sitoutumista kulttuurin tukemiseen ja arkkitehtoniseen innovaatioon

1963–1990

Globaali laajentuminen

1963: Ahlström laajentaa kansainvälisesti hankkimalla Cartiere Giacomo Bosson Italiassa, mikä merkitsee ensimmäistä suurta askelta kohti globaalia teollista toimijaa.

1976: Yritys vahvistaa edelleen eurooppalaista läsnäoloaan ostamalla Kämmerer GmbH:n Saksassa.

1960–1990-luku: Ahlström monipuolistaa toimintaansa erikoispapereihin, suodatukseen, pumppuihin ja kehittyneisiin materiaaleihin samalla kun se perustaa toimintoja Pohjois-Amerikassa ja Aasiassa. 1990-luvulle tultaessa yritys toimii useilla mantereilla ja luo perustan asemalleen globaalina johtajana teknisissä materiaaleissa

2001

Strateginen muutos

2001: Kasvavan globaalin kilpailun edessä Ahlström tehostaa toimintaansa, luopuu ei-keskeisistä liiketoiminnoista ja keskittyy erikoismateriaaleihin. Samana vuonna konserni jakautuu kolmeen yhtiöön: Ahlstrom Corporation (kuitupohjaiset materiaalit), Ahlström Capital (sijoitustoiminta) ja A. Ahlström Osakeyhtiö (kiinteistö- ja metsähallinta). Tämä uudelleenjärjestely selkeyttää roolit ja luo perustan kestävälle kasvulle.

2001–2021

Aktiivinen omistajuus ja perintö

2001–2003
Ahlström sijoittaa Vaconiin ja Nordkalkiin, vahvistaen asemaansa teollisuus- ja teknologiavetoisissa liiketoiminnoissa.

2005–2008
Wessen hankitaan, ja samalla tehdään sijoitus Salmisaaren kiinteistöön.
Seuraavina vuosina Salmisaari myydään (2007) ja Wessen luovutetaan (2008) osana portfolion optimointia.

2010–2013
Perustetaan cleantech-rahasto, mikä korostaa kasvavaa kestävän kehityksen painotusta, samalla kun Nordkalk ja myöhemmin Elbi myydään.

2014–2016
Ahlström laajentaa merkittävästi portfoliotaan hankkimalla Destian ja sijoittamalla Outokumpuun, Suomiseen ja Kasarmikatu 21 -kiinteistöön.
Ahlström Capitalin portfolioon lisätään omistuksia Ahlstromissa, Munksjössä sekä metsä- ja kiinteistövarallisuudessa.
Tänä aikana myydään Vacon, Outokumpu ja ÅR Packaging.

2017–2018
Ahlstrom ja Munksjö yhdistyvät muodostaen Ahlstrom-Munksjön.
Samalla sijoitetaan Glastoniin, Detection Technologyyn ja Hankasuontien kiinteistöön, kun Kasarmikatu 21 myydään.

2020–2021
Ahlström laajentaa kiinteistösijoituksiaan Vantaalla ja Tampereella sekä sijoittaa M&J Recyclingiin, Avain Yhtiöihin ja Green Chemistry Parkiin Espoossa.
Vuonna 2021 Ahlstrom-Munksjö yksityistetään ja Destia myydään.

2022–2023
Tehdään strateginen sijoitus Bast Fibre Technologiesiin, Enics–GPV-fuusio saatetaan päätökseen ja Munksjö Décor -liiketoiminta hankitaan.
Vuonna 2023 Metsäkonepalvelu ostetaan, mikä vahvistaa Ahlströmin asemaa metsä- ja kuitupalveluissa.

2023-

A. Ahlström

Maaliskuussa 2023 Ahlström Capital yhdistyi Antti Ahlström Perilliset -yhtiön kanssa muodostaen A. Ahlström Corporationin.
Vuoden 2023 lopussa A. Ahlströmin omistuksiin kuuluvat Ahlström Invest B.V. (mukaan lukien merkittävä omistus Ahlstrom Oyj:ssä), Munksjö Paper AB, Suominen Corporation, Metsäkonepalvelu Oy, Bast Fibre Technologies Inc, M&J Recycling A/S, Detection Technology Plc, Glaston Corporation and GPV Group A/S.

Hae sivustolta:

175 vuotta teollisia perinteitä